Niue

Niue
lippu vaakuna
Valtiomuoto	Uuden-Seelannin liitännäisvaltio
Kuningas	Charles III
Pääministeri	Dalton Tagelagi
Pääkaupunki	Alofi 19°01′S, 169°55′W
Pinta-ala
– yhteensä	260 km² (sijalla 211)
– josta sisävesiä	0
Väkiluku (2017)	1 618 (sijalla 233)
– väestönkasvu	-0,03 % (2014)
Viralliset kielet	englanti, niue
Valuutta	Uuden-Seelannin dollari (NZD)
BKT (2003)
– yhteensä	10,01 miljoonaa USD  (sijalla 226)
– per asukas	USD
HDI (2002)	0,774 (sijalla )
Aikavyöhyke	UTC−11
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys – Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena	19. lokakuuta 1974
Lyhenne	NU
Kansainvälinen suuntanumero	+683
Tunnuslause	-
Kansallislaulu	”Ko e Iki he Lagi”
Infobox OKNimi-testi OK

Niue on itsehallinnollinen saarivaltio, joka sijaitsee Polynesiassa Tyynellä valtamerellä. Se on käytännössä itsenäinen, mutta pitää yllä perustuslaillisia yhteyksiä Uuteen-Seelantiin. Uusi-Seelanti vastaa esimerkiksi maan puolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Niuen pääkaupunki on Alofi. Asukkaita Niuessa oli vuoden 2017 arvion mukaan 1 618.

Maantiede

Niuen kartta.

Niue on yksi maailman suurimmista merestä nousseista koralliatolleista. Niuessa ei ole yhtään jokea, mutta sen huokoisen kalkkikivisen kallioperän takia saarella on suuret pohjavesivarannot. Niue sijaitsee Tongan syvänteen reunalla ja meri syvenee nopeasti vain 50 metrin päässä rannikosta. Niuen aluevesillä sijaitsee kolme koralliriuttaa nimeltä Beveridge, Antiope ja Haran. Saaren linnustoon kuuluvat muun muassa luhtakana, tiirat ja papukaijat. Kotoperäisiin nisäkäslajeihin kuuluvat rotta ja hedelmälepakko. Vuoden 2004 syklonin jälkeen ihmiset ovat ruokkineet lintuja ja lepakoita. Saaren itäosassa sijaitsee metsänsuojelualue.

Ilmasto

Alofin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 28 29 28 27 26 26 25 25 26 26 27 28 ka. 26,8 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 23 24 24 23 22 21 20 20 21 21 22 23 ka. 22 Sademäärä (mm) 260 250 300 200 130 80 90 100 100 120 140 190 Σ 1 960 L ä m p ö t i l a 28 23 29 24 28 24 27 23 26 22 26 21 25 20 25 20 26 21 26 21 27 22 28 23 S a d a n t a 260 250 300 200 130 80 90 100 100 120 140 190 Lähde:

Historia

Niue asutettiin ensimmäisen kerran vuoden 1 000 tienoilla Tongalta ja Samoalta käsin. Ensimmäinen Niuessa käynyt eurooppalainen oli kapteeni James Cook, joka yritti rantautua saarelle vuonna 1774. Paikalliset suhtautuivat kuitenkin tulijaan vihamielisesti ja Cook lähti rantautumatta saarelle. Saamansa vastaanoton takia hän antoi saarelle nimeksi Savage Island eli Villien saari. Ensimmäinen lähetyssaarnaaja saarella oli London Missionary Societyyn kuulunut John Williams vuonna 1830, mutta LMS vakiinnutti asemansa vasta kun se sijoitti vuonna 1846 saarelle Samoassa kristinuskoon kääntyneen niuelaisen nimeltä Peniamina. Vuonna 1900 saaresta tuli Britannian siirtomaa, mutta jo seuraavana vuonna se annettiin Uudelle-Seelannille. Vallanvaihdosta tehtäessä saarelaisten mielipidettä ei kyselty ja Uuden-Seelannin aikeet liittää saari Cookinsaariin herätti protesteja. Vaatimukset itsehallinnosta lisääntyivät toisen maailmansodan jälkeen, mutta ne eivät heti ottaneet tuulta alleen, sillä Niue on taloudellisesti riippuvainen Uudesta-Seelannista. Saari sai kuitenkin itsehallinnon Uudesta-Seelannista vuonna 1974 ja samassa yhteydessä saaren asukkaat saivat Uuden-Seelannin kansalaisuuden. Vuonna 2004 sykloni Heta teki suurta tuhoa saarella.

Politiikka

Niue on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio (Uuteen-Seelantiin vapaasti assosioitunut itsehallintoalue). Sisäpolitiikka on täysin Niuen omassa hallinnassa, mutta Uusi-Seelanti vastaa ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Maan virallisena päämiehenä toimii Ison-Britannian hallitsija. Nykyinen pääministeri Toke Talagi astui virkaansa vuonna 2008 ja uusi paikkansa viimeksi vuonna 2017 pidetyssä äänestyksessä. Maassa on kabinetti, johon kuuluu pääministerin lisäksi kolme muuta ministeriä. Pääministerin valitsee 20-henkinen lakiasäätävä kokous, jonka jäsenet valitaan yleisellä vaaleilla. Lakiasäätävän kokouksen edustajat eivät edusta puolueita, vaan ovat kaikki itsenäisiä.

Talous

Suurta tuhoa Niuella aiheuttanut sykloni Heta Nasan satelliittikuvassa.

Vuoden 2003 arvion mukaan Niuen bruttokansantuote oli 10,01 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä teki henkilöä kohden 5 800 dollaria. Talouden ongelmia ovat maan eristäytyneisyys ja pieni väestö, sekä vähäiset luonnonvarat. Niue saa vuosittain taloudellista apua Uudesta-Seelannista noin 6 000 dollaria henkilöä kohden. Taloudellista riippuvuutta ulkomailta tulevasta avusta on lisännyt etenkin vuoden 2004 sykloni. Vuonna 2004 maahan tuotiin noin 9,038 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä samaan aikaan kun vientiä oli 201 400 dollarin edestä.

Niuesta tuli vuonna 2003 maailman ensimmäinen maa, joka tarjosi kaikille saaren asukkaille langattoman internet-yhteyden ilmaiseksi.

Niue maksoi kaiken julkisen velkansa pois 27. lokakuuta 2016. Tuolloin pääministeri Toke Talagi myös ilmoitti, ettei saarella ole kiinnostusta ottaa enää velkaa tulevaisuudessa.

Väestö

Niuelainen koululuokka

CIA:n julkaiseman The World Factbookin mukaan Niuessa asui vuonna 2017 arviolta 1 618 henkilöä. Suurin etninen ryhmä on niuelaiset, jotka muodostavat 66,5 % väestöstä. Muita ryhmiä ovat muilta Polynesian saarilta tulleet (10,2 %), eurooppalaiset (4,5 %), puolirotuiset (3,9 %) ja aasialaiset (0,2 %). 3 % taustasta ei ollut tietoa. 61,1 % väestöstä kuului Ekalesia Niue -kirkkoon. Muita uskontokuntia ovat katolilaiset (7,2 %), Jehovan todistajat (2,4 %), adventistit (1,4 %) ja muut (8 %). 1,9 % väestöstä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Saaren viralliset kielet ovat niuen kieli ja englanti. Uudessa−Seelannissa asuu enemmän niuelaisia kuin itse Niuen saarella. Vuonna 2014 maassa asui 23 863 etnistä niuelaista, näistä noin 20 % Nieussa syntyneitä.

Maastamuutto on merkittävä ongelma ja suurin osa muuttaa nimenomaan Uuteen-Seelantiin. Elokuussa 2016 Niue ilmoitti alkavansa maksaa vanhemmille kertaluontoisen 1437 dollarin vauvarahan jokaisesta saarella syntyneestä vauvasta, minkä toivottiin houkuttelevan pois muuttaneita nuoria takaisin Niuelle perustamaan perhettä.

Lähteet

• Lonely Planet Rarotonga & the Cook Islands. Lonely Planet Publications, 1998. ISBN 0864425538. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Niue Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Niue Wikivoyagessa (englanniksi)
• Matkaopas aiheesta Niue Wikimatkoissa
• Niuen hallinnon virallinen kotisivu
• Maailma nykyään Tieteen kuvalehden hakuteos (kirjasarja)